Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry:llä on pitkä historia takanaan:

Vuonna 1947 perustettiin Suur-Savon Huoltoväenyhdistys muun muassa Mikkelin kaupungin sosiaalijohtaja Paavo Roineen aktiivisuuden ansiosta. Toiminta oli vilkasta; neuvottelu­ ja koulutuspäiviä pidettiin eri puolilla Etelä­-Savoa, johon vielä tuolloin kuului myös Heinolan kaupunki. Yhdistyksen pitkäaikaisena puheenjohtajana toimi Mikkelin A-kodin (Sutela) legendaarinen johtaja, sittemmin sosiaalineuvos Aarne Kostamo. Yhdistyksellä oli jäseniä parhaimmillaan 482. Mukaan tuli myös valtiovaltaa, sillä Mikkelin läänin sosiaalihuollon piiritarkastaja Lauri Laitinen osallistui asiantuntemuksellaan yhdistyksen toimintaan.

Pieksämäellä pidetty vuosikokous 1974 päätti muuttaa yhdistyksen nimen aikaansa seuraten Mikkelin läänin sosiaaliturvayhdistys ry:ksi ja samalla päätettiin liittyä valtakunnalliseen Sosiaaliturvan keskusliittoon (STKL), jonka slogan oli ”Ihmisen asialla jo vuodesta 1917”. Yhdistyksen toiminta jatkui edeltäjänsä viitoittamalla tiellä. Jäsenmäärät pysyivät muutoksen myötä samalla tasolla; parhaimmillaan yhdistyksessä oli 477 jäsentä (1983). Kostamon jälkeen puheenjohtajaksi valittiin aikaansa seuraava vanhainkodin johtaja Mirja Tarssanen Mikkelistä.

Keitä yhdistyksen jäsenet olivat? Pääsääntöisesti noin puolet jäsenistä oli julkishallinnon luottamushenkilötä ja toinen puoli koostui kuntien viranhaltijoista ja järjestöjen edustajista. Voidaan sanoa, että yhdistyksellä oli aatteen paloa köyhien, vähäosaisten ja muiden sosiaalihuollon asiakkaiden puolestapuhujana. Samalla tietenkin yhdistys vahvisti jäseniensä omaa sosiaalihuollon identiteettiä. Uusia tuulia toivat neuvottelupäivät.

Lääninhallinnon uudistus vuonna 1997 hävitti Suomen selkeän lääninlaitoksen. Mikkelin läänistä tuli Itä-Suomen lääni, johon liitettiin Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit. Maaherran arvokas residenssi säilyi kuitenkin Mikkelissä. Yhdistys joutui läänimuutosten myötä arvioimaan nimeään uudelleen. Tarssasen jälkeen oli valittu puheenjohtajaksi lastenkodinjohtaja Jouni Kerppola, joka on tehnyt myös varsin ansiokkaan luottamusuran muun muassa valtakunnallisessa Lastensuojelun keskusliitossa. Nimeksi päätettiin vaihtaa Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry. Yhdistys pyrki näin laajentamaan toimintaansa terveysrintamalla. SOTE­hallinnon uudistuksessa nimi on mitä ajankohtaisin. Yhdistyksen sloganiksi muodostui vähitellen innoittava ”Täyttä elämää Etelä-Savossa”.

Kerppolan pitkäaikaisen puheenjohtajuuden jälkeen puheenjohtajia oli useampiakin. Vuonna 2009 puheenjohtajaksi valittiin Mikkelin kaupungin sosiaalijohtaja, sittemmin sosiaalineuvos Antti Tervasmäki. Yhdistyksen jäsenmäärä alkoi tuntuvasti pudota johtuen muun muassa sosiaalihuollon ammatillistumisesta sekä yhdistystoiminnan passivoitumisesta.

Vuonna 2010 järjestettiin yhdessä STKL:n kanssa mittavat Itä-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät teemalla ”Paras ihminen – paras elämä”. KELA:n eläkkeelle jäävä pääjohtaja Jorma Huuhtanen piti jäähyväisluennon, joka jäi syvästi mieleen: ”Olipa koti missä tahansa, hyvää terveysturvaa tarvitaan.” Pääjohtaja hahmotteli tulevaisuutta, jossa Kelan, sosiaali- ja terveysalan sekä yksityisen sektorin välillä vallitsee sujuva yhteistyö. Yhdistyksen jäsen, Kela-johtaja Reino Rouhiainen on tehnyt hienoa työtä juuri tällä sektorilla yhteistyön kehittämiseksi ja syventämiseksi.

Pääjohtajan visiossa on yhdenmukaisuutta Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry:n toiminta-ajatuksen kanssa:

Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on edistää kansalaisten hyvinvointiin tähtäävää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa erityisesti aluenäkökohdat huomioon ottaen, edistää alalla toimivien keskinäistä vuorovaikutusta sekä kansalaisjärjestöjen ja julkishallinnon yhteistyötä.

Yhdistyksen historiikin kokosi nykyinen kunniapuheenjohtaja Antti Tervasmäki.